Säännöt


YLEISET MÄÄRÄYKSET


1 §

Vakuutuskassan nimi on Seikun Sahan työntekijäin sairauskassa. Kassan kotipaikka on Pori.

2 §


Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana. Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo kansaneläkelaitos.


3 §


Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.



TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS


4 §


Kassan toimintapiirin muodostavat:


1. UPM-Kymmene Oyj:n Seikun Sahalla, Korkeakosken Sahalla, Kaukaan Sahalla, Kaukaan sellutehtaalla, UPM Commucation Papers Oy:n Kaukaan paperitehtaalla, Lappeenrannan Biojalostamo Oy:ssä, Silvesta Oy:n Länsi-Suomen alueella työskentelevät metsurit. 2. Fin-Terpuu Oy:n Seikun ja Kaukaan Sahalla työskentelevät työntekijät, Hämeen Metsätyö Oy:n työntekijät, Metsäpalvelu Kärkkäinen Oy: n työntekijät, Esa Kuronen Oy:n työntekijät, Arvohonka Oy:n työntekijät, KT Metsä Oy:n työntekijät sekä ne entiset
Seikun Sahan, Korkeakosken Sahan ja Kaukaan Sahan työntekijät, jotka siirtyivät kesäkuun 2002, helmikuun 2013 ja huhtikuun 2015 yrityskauppojen yhteydessä Caverion Suomi Oy:n palvelukseen.


Osakkaaksi näissä säännöissä kutsutaan UPM-Kymmene Oyj:n Seikun Sahaa, muita edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan työnantajaksi. Jäseniä ovat kaikki osakkaan tai työnantajan palveluksessa olevat henkilöt, toimihenkilöitä lukuun ottamatta, ja jäsenyys on pakollinen. Jäsenyyden
edellytyksenä on, että henkilö saa osakkaalta tai työnantajalta pääasiallisen
toimeentulonsa.


Toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Toimintapiiriin eivät myöskään kuulu ne henkilöt, joilla on niin sanottu nollatyösopimus.


Lisäksi toimintapiiriin voivat kuulua osakkaan tai työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan jäseninä vähintään 20 vuotta.


Kassan toimintapiiriin voivat kuulua myös ne henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä 57 vuotta täytettyään on erotettu osakkaan tai työnantajan palveluksesta ja jotka ovat olleet kassan jäseniä ennen erottamistaan vähintään 20 vuotta, eivätkä ole ansiotyössä, eivätkä toimi yrittäjinä. Näitä jäseniä kutsutaan ulkojäseniksi.


Ulkojäsenellä on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen
mukaisiin lisäetuuksiin. Ulkojäsenen jäsenyys kassassa on vapaaehtoinen ja
halukkuus jäsenyyteen on ilmaistava kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen
päättymisestä tai tämän sääntömuutoksen voimaantulosta.


Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden
jatkumisesta kassalle kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut
tiedon eläkepäätöksestä.


Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo. Työsuhteessa olevan henkilön uusi jäsenyys alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana jäsenyyden edellytysten olemassaolo on todettu.


Edellä olevan 4 § :n 2 momentin estämättä jäseneksi liittyminen on vapaaehtoista niiden osakkaaseen tai työnantajaan työsuhteessa
olevien henkilöiden osalta, jotka eivät aiemmin ole kuuluneet kassan
toimintapiiriin ja jotka ovat työsuhteessa näiden sääntöjen tullessa voimaan.
Jäseneksi on liityttävä kahden kuukauden kuluessa sääntöjen voimaantulosta.


KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §


Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Jäsentä ei voida erottaa kassasta. Eläkkeellä oleva kassan jäsen eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkkeellä oleva jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kuuden kuukauden ajalta. Eroaminen
katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen laiminlyönti on todettu.


Ulkojäsen eroaa kassasta tehtyään sitä koskevan kirjallisen
ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään
yrittäjäksi. Ulkojäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on
laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen laiminlyönti on todettu.


Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.


6 §


Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää. Osakasta ei voida erottaa kassasta.



7 §


Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.



VAKUUTUSMAKSUT



8 §


Kassan jäsenmaksu on 1,25 prosenttia jäsenen osakkaalta tai
työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (118/1996) alaisesta palkasta.
Lisäksi osa-aikaeläkkeellä oleva maksaa 105 euroa vuodessa. Muusta syystä kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi palkattomalla lomalla olevalta peritään 8
euroa kahdessa viikossa. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään 210 euroa
vuodessa. Ulkojäseneltä peritään 210 euroa vuodessa. Osakkaan kannatusmaksu on 20 prosenttia palveluksessaan olevien jäsenten jäsenmaksujen määrästä.


9 §


Osakas tai työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta
palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa. Kannatusmaksu tilitetään kassalle samalla kertaa kuin sitä
vastaava jäsenmaksuerä. Eläkkeellä, osa-aikaeläkkeellä ja palkattomalla lomalla
tai ulkojäsenenä olevan jäsenen jäsenmaksu peritään kassan hallituksen
määräämällä tavalla. Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen
jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun
ajalta tai ajalta, jolloin jäsen on palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä
pitkäaikaisesti työstä poissa sairauden, synnytyksen, opiskelun, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jäsenellä ei ole maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 14 § :n mukaisiin etuuksiin.



10 §


Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus
voi alentaa tai korottaa 8 § :ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla.
Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus.
Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin
toteutettava sääntömuutoksena.



SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA


11 §


Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin
sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:


sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista
kustannuksista;


äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
erityishoitorahaa; tartuntatautilain (583/1986) 27 § :ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä ihmisen elimen ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 § :ssä tarkoitettua päivärahaa.

12 §


Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja
suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.


13 §


Kassa on oikeutettu saamaan kansaneläkelaitoksen
sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien
suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen
mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutusasetuksessa (473/1963)
säädetään.



LISÄETUUDET



14 §


Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia
jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon.
Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä.
Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 17 § :ssä tarkoitettu vähennys.


Kustannuksina korvataan:



1 a) 80 prosenttia lääkärinpalkkiosta, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, ei kuitenkaan leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä
palkkiota ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua
palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä


b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa
peritystä muusta kuin hammashoidosta johtuvasta maksusta ja sairaalan
poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin
enimmäismääriin saakka;


2 a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka ja enintään 50 vuorokaudelta kalenterivuoden aikana;
sekä


b) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa
mainittuihin enimmäismääriin saakka mikäli hallitus yksittäistapauksissa katsoo
siihen kohtuulliseksi suostua; sekä


c) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-8 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;



3 a) 80 prosenttia lääkärin määräämistä peruskorvattavista lääkkeistä,


b) 100 prosenttia sairausvakuutuslain mukaan erityiskorvattavista lääkkeistä sekä

c) 80 prosenttia sairausvakuutuslain mukaan rajoitetusti korvattavista lääkkeistä silloin, kun korvausta on saatu myös
sairausvakuutuslain nojalla

d) 80 prosenttia kliinisistä ravintovalmisteista, niitä
vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin kun ne ovat myös
sairausvakuutuslain mukaan korvattavia


e) korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta
sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Alkuomavastuuseen
sisältyvistä lääkkeistä korvataan 80 % 48 euron enimmäismäärään saakka, vaikka niistä ei ole saatu korvausta sairausvakuutuslain nojalla.


f)100 prosenttia lääkärin määräämistä muista kuin
sairausvakuutuslain mukaan korvattavista lääkkeistä, kuitenkin enintään 80
euroa kalenterivuodessa.


4 a) 80 prosenttia lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä niihin
liittyvistä näytteenotoista sekä radiologisista tutkimuksista ja
toimenpiteistä; sekä


b) 70 prosenttia fysioterapiasta, fysioterapeuttisista
tutkimuksista, lääkärin määräämästä sytostaatti- ja keinomunuaishoidosta ja
valohoidosta, silloin, kun tutkimus tai hoito on myös sairausvakuutuslain
nojalla korvattavaa; sekä

c) 70 prosenttia naprapatia- ja kiropraktiikka- tai
osteopaattihoidosta yhteensä enintään 5 kertaa kalenterivuodessa; sekä

d) 70 prosenttia lääkärin määräämästä kynsien ureahoidosta,


5 Vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 250 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet silmälasit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kaksi
vuotta edellisten silmälasien korvaamiseksi; sekä


6 Vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle hammaslääkärin
ja erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty
muu kuin 1 kohdassa mainittu palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös
hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 300 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista.

15 §


Näiden sääntöjen mukaan korvattavan tutkimuksen suorittajan
tai hoidon antajan on oltava lääkäri tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut sosiaaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty henkilö taikka tutkimus on suoritettava tai hoito annettava sairausvakuutusasetuksen 3 luvun 3 § :n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.


Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan
määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- ja hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja
perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata. Edellä 14 § :n 2 momentin 5 ja 6 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.


16 §


Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 300 euroa.
Hautausavustuksen määrä voidaan marraskuussa pidettävän varsinaisen
kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien
kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.


Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskustannukset sille, joka on huolehtinut hautauksesta.


17 §


Edellä 14 § :ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen.
Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen
lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan
mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määritettäessä.


18 §


Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 14 § :n 2 momentin 2 a kohdassa mainittujen enimmäisaikojen päättyessä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä. Mitä edellä on sanottu sairaalahoidon kustannusten korvaamisesta ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen vanhuuseläkkeelle siirtyvään jäseneen, joka on jatkanut jäsenyyttään 4 § 4 momentin mukaisesti.


LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET


19 §

(kumottu)


20 §


Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteen huomioon ottaen on kohtuullista.


21 §


Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.


Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

22 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä
ketä lääkäriä tai 15 § :n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen
ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai
tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen
perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.


Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä
ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana
hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito-
tai tutkimuslaitoksessa. Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2
momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai
osaksi.


LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

23 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana. Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 § :n säännöksiä.

24 §

Näiden sääntöjen 14 -16 § :n mukainen korvaus voidaan 17 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

25 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden
sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on
aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksettu
lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä
katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottu johtuneen
jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos
takaisin perittävä määrä on vähäinen. Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista
lisäetuuksista.


MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN


26 §


Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa
ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava työpaikkakassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jollei muuta näytetä, jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituksesta lukien.





OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT


27 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto. Vararahastoa on
kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta
ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä
edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin
tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei
siirto vararahastoon enää ole pakollinen. Vararahastoa saadaan alentaa
kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman
alijäämän peittämiseksi. Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu,


Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan
erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden
vararahaston määrää pienemmäksi.


28 §


Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei
ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:


1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen
peittämiseen; sekä


2) hallituksen harkinnan mukaan 14 - 16 § :ssä määrättyjen
etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman
suunnitelman mukaisesti.


Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on
yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä
toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai
maksujen alentamiseksi.



VASTUUVELKA


29 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa
sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä
maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan
tilinpäätökseen Finanssivalvonnan kassalle sen hakemuksesta vahvistaman
laskuperusteen mukaisesti.


TILINPÄÄTÖS

30 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

31 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen,
käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 § :ssä tarkoitettua
lisämaksuvelvollisuutta.


TILINTARKASTUS

32 §

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1411/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajaksi tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

33 §

Kumottu


KASSANKOKOUS

34 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osallistua.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

35 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään viittä jäsentä. Osakas edustaa kassankokouksessa äänimäärää, joka on yhteensä 20 prosenttia kokouksessa edustettuina olevien
jäsenten yhteisestä äänimäärästä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän edelliseltä tilikaudelta maksamiensa kannatusmaksujen osoittamassa suhteessa.
Jäsenen asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja. Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.


36 §


Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta,
joista toinen pidetään huhtikuussa ja toinen marraskuussa. Huhtikuussa
pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2. päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen
jäsenille ja kassanjohtajalle;

4. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän
peittämisestä;

5. päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden
toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.


Marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:


1. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten
sekä tilintarkastajien palkkiot;

2. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten
hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3. valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat; sekä

4.käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut
asiat.


37 §


Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa
äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka
kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä
varten. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.


38 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Kokouskutsu ja muut kassan tiedotteet saatetaan tiedoksi
ilmoituksella, joka kiinnitetään osakkaan ilmoitustauluille ja lähetetään erikseen osakkaalle.


39 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa
käsiteltävät asiat. Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on
tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään
viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa. Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältä mainittava kokouskutsussa.

40 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö. Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan
ratkaistaan vaali arvalla. Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on
pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus
koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain
edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen
hyväksymistä.

41 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään. Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia
kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta
niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


42 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos.
Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä.

HALLITUS


43 §


Kassan hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat kuusi varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee yhden varsinaisen jäsenen sekä hänelle varajäsenen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa
vuorovuosittain kolme kassan jäsenten valitsemaa varsinaista jäsentä
varajäsenineen sekä joka toinen vuosi osakkaan valitsema varsinainen jäsen
varajäsenineen.





44 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja
luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;


2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;


3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;


4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 50 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;



5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;


6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä


7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 49 §:n mukaisesti.


45 §


Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä
ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus
koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on
saapuvilla. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin
puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa
sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen tai kassan välistä suhdetta tai
muutoin hänen yksityistä etuaan.

46 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka
allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan
tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen
valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada
eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava
juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirjaan on merkittävä:


1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;


2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;


3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä


4) esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut seikat.


KASSANJOHTAJA


47 §


Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.


ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI


48 §

Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.


KASSAN NIMENKIRJOITUS


49 §


Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja
tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.


VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO


50 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen. Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.


OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN


51 §

Jos osakas haluaa muuttaa 8 §:n 5 momentissa mainittua kannatusmaksua tai peruuttaa muita näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Jos osakkaan tai työnantajan antama vakuutuskassalain 15 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus
peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle. Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.


JAKAUTUMINEN


52 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN


53 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:


1)jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä tulee nousemaan tähän määrään;


2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä


3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.


54 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat
käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen
tarkoitukseen.