Säännöt

YLEISET MÄÄRÄYKSET


1§

Vakuutuskassan nimi on Seikun Sahan työntekijäin sairauskassa.

Kassan kotipaikka on Pori.

2§

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja
eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan
sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3§

Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.


TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4§

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat työntekijät:

UPM-kymmene Oyj:n Seikun Saha,
UPM-kymmene Oyj:n Korkeakosken Saha,
UPM-kymmene Oyj:n Kaukaan Saha,
UPM-kymmene Oyj:n Kaukaan Sellutehdas,
UPM Communication Papers Oy:n Kaukaan paperitehdas,
UPM-kymmene Oyj:n Lappeenrannan Biojalostamo,
UPM-kymmene Oyj:n Metsä Taimitarha,
Fin-Terpuu Oy (Kaukaan Sahalla työskentelevät),
Hämeen Metsätyö Oy,
Metsäpalvelu Kärkkäinen Oy,
Esa Kuronen Oy,
Arvohonka Oy,
KT Metsä Oy,
Sata Havu Oy,
Nälkäviulu Oy,
ForestHouse Oy,
Sjöblom Infra Ab (Seikun Sahalla työskentelevät).


UPM-Kymmene Oyj:n Seikun Sahaa (1041090-0)
kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi.
Muita edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan työnantajiksi.

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa
työnantajalta/osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai
vakuutuskassan jäsen.

Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu
tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Määräaikaiseen työsuhteeseen tuleva henkilö
hyväksytään kassassa vakuutetuksi, jos vakuutussuhde kestää vähintään 4
kuukautta.
Toimintapiiriin eivät kuulu ne henkilöt, joilla on niin sanottu
nollatyösopimus.

Kassan vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt,
toimihenkilöitä lukuun ottamatta ja vakuutussuhde on pakollinen.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat lisäksi seuraavat ryhmät alla mainituin
edellytyksin:

Eläkeläisvakuutetut:

Työnantajan tai osakkaan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävät henkilöt
voivat halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta. Edellytyksenä on henkilön
vakuutussuhde vähintään 20 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä.
Vakuutussuhteen jatkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti kuukauden kuluessa eläkepäätöksen
saamisesta.

Muut vakuutetut:

Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös ne henkilöt, jotka ovat eläkkeelle
siirtymättä 57 vuotta täytettyään irtisanottu osakkaan tai työnantajan
palveluksesta ja jotka ovat olleet kassan vakuutettuja ennen työsuhteen
päättymistä vähintään 20 vuotta eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi
yrittäjinä.
Muulla vakuutetulla on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin
lisäetuuksiin.
Muun vakuutetun vakuutussuhde on kassassa vapaaehtoinen ja halukkuus
vakuutussuhteen jatkamiseen on ilmaistava kuukauden kuluessa työsuhteen
päättymisestä.

Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen ja päättää
vakuutussuhteen alkamisesta.

Vakuutussuhde alkaa työsuhteen alkaessa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa
vakuutussuhteen myös niille työnantajaan tai osakkaaseen työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät aiemmin ole liittyneet kassan vakuutetuiksi.

Vakuutussuhde on vapaaehtoista niiden osakkaaseen tai työnantajaan työsuhteessa olevien henkilöiden osalta, jotka eivät ole aikaisemmin kuuluneet kassan toimintapiiriin ja jotka ovat työsuhteessa näiden sääntöjen tullessa voimaan.
Vakuutetuksi on liityttävä kahden kuukauden kuluessa sääntöjen voimaantulosta.

Vakuutussuhteen alkamiseksi vakuutettu täyttää ilmoituksen vakuutussuhteesta ja
vakuutetulle toimitetaan säännöt postitse tai sähköpostitse.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista kassan
internetsivuilla.


KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5§

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Vakuutettua
ei voida erottaa kassasta. Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättymiskuukauden
lopussa.

Vapaaehtoisesti vakuutettu (eläkeläisvakuutettu/muu vakuutettu) voi erota
kassasta omalla kirjallisella pyynnöllä. Muu vakuutettu eroaa kassasta mentyään
ansiotyöhön tai ryhdyttyään yrittäjäksi.
Kassasta omasta pyynnöstä eronneella ei ole oikeutta liittyä kassaan uudelleen.

Eläkeläisvakuutettu/muu vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli maksuhuomautuksista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja kolmen kuukauden ajalta.

Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen laiminlyönti on todettu.

6§

Osakas eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin
tai tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta
ennen eroamispäivää.

Osakasta ei voida erottaa kassasta.

7§

Vakuutetulla tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan
varoihin.


VAKUUTUSMAKSUT

8§

Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,25 prosenttia vakuutetun työnantajalta/osakkaalta
saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta.
Lisäksi osa-aikaeläkkeellä olevalta peritään osaeläkeprosentin suuruinen osuus
koko eläkkeellä olevan vakuutusmaksusta.
Lomautetun vakuutusmaksu on 8 euroa kahdelta viikolta.
Palkattoman poissaolon (opintovapaa, vuorotteluvapaa, hoitovapaa, kuntoutustuki, kuntoutusraha, asevelvollisuuden suorittaminen) vakuutusmaksu on 17,50 euroa kuukaudessa.
Vakuutetun ollessa palkattomalla sairauspäivärahalla, vanhempainrahalla tai
lakossa, ei häneltä peritä vakuutusmaksua.
Eläkeläisvakuutetun/muun vakuutetun vakuutusmaksu on 210 euroa vuodessa.

Osakkaan vakuutusmaksu on 20 prosenttia palveluksessaan olevien kassan
vakuutettujen vakuutusmaksujen määrästä.

9§

Osakas/työnantaja pidättää vakuutettujen vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.
Osakkaan vakuutusmaksu tilitetään kassalle samalla kertaa kuin sitä vastaava
vakuutusmaksuerä.
Eläkkeellä olevien, muiden vakuutettujen, osa-aikaeläkkeellä olevien ja
palkattomasti poissaolevien vakuutusmaksut peritään kassan hallituksen
määräämällä tavalla.
Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun
suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajalta tai
ajalta, jolloin vakuutettu on palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä
pitkäaikaisesti työstä poissa sairauden, synnytyksen, opiskelun,
asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vakuutetulla ei ole
maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 14§:n mukaisiin
etuuksiin.

10§

Kassan taloudellisen tilan vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa
vakuutusmaksuja enintään 25 prosentilla.
Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus.
Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on toteutettava
sääntömuutoksena.


SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

11§
Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen
nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista
tarpeellisista kustannuksista;
4 a)äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa
b)raskausrahaa, erityisraskausrahaa ja vanhempainrahaa;
5) ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun
lain (101/2001) 18§:ssä tarkoitettua päivärahaa

12§

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset,
vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen,
muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät
määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja
määräysten mukaisesti.

13§

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta
sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarpeelliset varat sekä
korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja
sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetusta valtioneuvoston asetuksessa
(1335/2004) säädetään.

14§

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka
sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin,
hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.
Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus.
Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.
Jos palvelu on hankittu työnantajan tarjoaman henkilöstöetuuden perusteella,
lasketaan korvaus vakuutetun omavastuuosuudesta.

KORVATTAVAT KUSTANNUKSET

1. Lääkärinpalkkiot: 80% lääkärinpalkkioista kuitenkin enintään 300 euroa
hoitokerralta. Leikkauksen tai siihen verrattavan toimenpiteen
lääkärinpalkkiota ei korvata. Yksityisen puolen syöpä- ja hedelmöityshoitoihin
liittyvä lääkärinpalkkio korvataan kohdan 5d mukaisesti.

2. Hammashoito: 100% hammaslääkärin, hammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin palkkiosta.
Hoitona pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia
toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Kassan lisäetuuskorvausta maksetaan
vähintään 2 vuotta kassaan kuuluneelle. Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 400 euroa kalenterivuodessa.

3. Julkinen terveydenhuolto: 100% julkisen sektorin muun kuin hammashoidon
asiakasmaksuista. Lisäetuutena maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä.

Julkisen sektorin asiakasmaksuina korvataan:
-Terveyskeskusmaksut
-Poliklinikkamaksut
-Päiväkirurgiamaksut
-Kuntoutusmaksut
-Sarjahoitomaksut (sädehoito, sytostaattihoito, dialyysi)
-Muut niihin rinnastettavat maksut, jotka kerryttävät asiakasmaksukattoa.

Sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksuja korvataan enintään 50
vuorokautta kalenterivuodessa.

4. Lääkkeet:
a) 80% lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen
terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä
ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista, silloin
kun ne ovat myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavia
b) 100% sairausvakuutuslain mukaan erityiskorvattavista lääkkeistä ja
kliinisistä ravintovalmisteista
c) 80% sairausvakuutuslain mukaan erillisselvityksellä korvattavista lääkkeistä
d) korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta),josta sairausvakuutuslain
mukainen korvaus on laskettu
e) sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaisesta alkuomavastuusta
korvataan 80%
f) vuotuisen lääkekaton ylittymisen jälkeen perittäviä lääkekohtaisia
omavastuita ei korvata
g) 100% lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen
terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä ja rokotteista, jotka
eivät ole sairausvakuutuslain mukaan korvattavia. Lisäetuuskorvauksen
enimmäismäärä on 150 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.
Korvattavan valmisteen tulee löytyä Kelan ylläpitämästä lääketietokannasta.

5. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset:
a) 80% lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutkimuksista, radiologisista tutkimuksista, valohoidosta ja sairaanhoitajan antamasta hoidosta. Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 1500 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.
b) 70% lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta tutkimuksesta kuitenkin enintään 1500 euroa kalenterivuodessa
c) 70% naprapatia-, kiropraktiikka- ja osteopaattihoidosta yhteensä enintään 5 kertaa kalenterivuodessa
d) 80% yksityisen syöpäsairaalan syöpähoidoista ja yksityisen lapsettomuusklinikan hedelmöityshoidoista kuitenkin enintään 500 euroa kalenterivuodessa
e) 80% optikon tekemästä näöntarkastuksesta ja silmänpohjakuvauksesta
f) 80% lääkärin määräämästä psykologin, psykoterapeutin tai psykiatrisen sairaanhoitajan antamasta terapiasta kuitenkin enintään 5 hoitokerralla kalenterivuodessa

6. Silmälasit:
Vähintään kahden vuoden vakuutussuhteen jälkeen vakuutetulle lääkärin tai
optikon määräämien silmä- ja piilolasien hinnasta aikaisintaan 24 kuukauden
väliajoin hinnasta, kuitenkin niin, että korvauksen enimmäismäärä on 300 euroa.
Korvauksen edellytyksenä on, että linssit ovat näkökykyä korjaavat.
Silmälasirahaa vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös näköä korjaavaan leikkaukseen, mikäli kahden vuoden vakuutussuhteen ehto täyttyy ja 6. luvun korvauksesta on kulunut vähintään 24 kuukautta.


LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET

15§

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri tai muu asianmukaisen
ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan
lupa- ja valvontavirasto Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai
2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on
tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti
hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- ja hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa annetusta hoidosta olisi maksettu. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on enimmäiseuromäärä, voidaan kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien elinkustannusindeksiä vastaaviksi.

16§

Hautausavustus

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 300 euroa.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli
avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle. Muussa tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset kulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan
myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun
rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

17§

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja
päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus
suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy kustannusten maksuajankohdasta.


LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18§

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.
Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

19§

Hallituksella on oikeus määrätä mitä palveluntuottajaa on käytettävä, kun
kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan
kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 momentissa määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.


LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

20§

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu,
josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden
kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.
Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisenä. Etuuden viivästymiseen
sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8§:n säännöksiä.

21§

Näiden sääntöjen 14§:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy
vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalta saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

22§

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista
lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti
maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden
perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä
katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai
muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

23§

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta
Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on
toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvoon 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen
tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden
määräajasta. Tuomioistuin on kassan toimipaikan yleinen alioikeus eli
Satakunnan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen
asuinpaikka.


OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

24§

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen
osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama
alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen
tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole
pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan
vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

25§

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoon saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien
lisäämiseksi. Suunnitelma käyttörahaston käytöstä tehdään enintään vuodeksi
kerrallaan.


VASTUUVELKA

26§

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden
vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.


TILINPÄÄTÖS

27§

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen
(1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on
liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava
tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

28§

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen
vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12§:ssä tarkoitettua
lisämaksuvelvollisuutta.


TILINTARKASTUS

29§

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja.
Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty
tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava
varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita
varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava
tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.


KASSANKOKOUS

30§

Ylin päätäntävalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella
vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.
Hallituksen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös postin,
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

31§

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää
oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään viittä vakuutettua.

Osakas edustaa kassankokouksessa äänimäärää, joka on 20 prosenttia kokouksessa edustettuina olevien vakuutettujen yhteisestä äänimäärästä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän edelliseltä tilikaudelta maksamiensa kannatusmaksujen osoittamassa suhteessa.

Vakuutetun asiamiehen ja osakkaan asiamiehen tulee esittää päivätty ja
yksilöity valtakirja.

32§

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään
huhtikuussa ja toinen marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistaminen;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä ja alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja
tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajan
palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen
jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja;
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat

33§

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa
äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen
yhteenlasketusta äänimäärästä tai Finanssivalvonta tai tilintarkastaja sitä
kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

34§

Vakuutetulla tai osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen
käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä
ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kassankokoukseen.

35§

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja
viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu lähetetään postitse tai sähköpostilla osakkaille. Kokouskutsu ja
kassan muut tiedotteet julkaistaan kassan kotisivuilla.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon
kuluessa sääntöjen 33§ 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

36§

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja – paikka sekä
kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen
muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä
koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan
ennen kokousta kassan toimistossa kassan äänioikeutettujen nähtävinä tai
internet-sivuilla. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa sekä kassan internet-sivuilla.

37§

Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan
ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos
äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta
äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai
velvollisuuksia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä lisäksi, että osakas
on kassankokouksessa tai muutoin muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaita on
useampia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä,
että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen
kassankokouksessa tai muutoin hyväksynyt. Lisäksi edellytetään muutoksen
hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina kassankokouksessa.

38§

Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain
säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia
määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut ja osakkaat, joita
laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asiasta on lain tai
näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

39§

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet
äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä
äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on
puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun
äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava
juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään
kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin
vakuutettujen ja osakkaiden nähtävänä. Osakkailla ja vakuutetuilla on oikeus
saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

40§

Kassan hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joista jokaisella on
oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan vakuutetut valitsevat kuusi
varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee yhden
varsinaisen jäsenen sekä hänelle varajäsenen.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallituksesta eroaa vuosittain kolme kassan vakuutettujen valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen sekä joka toinen vuosi osakkaan valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä
päättää kassankokous.

41§

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä
heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan
hoitamisesta varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta
järjestämisestä;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut
ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat
sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa
yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen

42§

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.



Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos
hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja
vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä
olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian
käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

43§

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat
kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään
yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä
mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti
ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut
äänestykset sekä eriävät mielipiteet;
4) esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut seikat.


TOIMITUSJOHTAJA

44§

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen
antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava,
että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla
järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13§:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.


KASSAN NIMENKIRJOITUS

45§

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai
hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.


VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

46§

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius
varmistaen.

Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista
ilman lainanottoa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden
ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.


TYÖNANTAJAN/OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

47§

Jos työnantaja/osakas haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja
työnantajaa/osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti
ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos työnantajan/osakkaan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3§:ssä tarkoitettu
pakollista vakuutussuhdetta koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

48§

Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä
tavalla.


VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN
SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN

49§

Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen
selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden
osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

50§

Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden
osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Kassa on asetettava selvitystilaan tai purettava:

1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden
päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä
voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden
aikana nouse edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden
seuraavan tilikauden aikana;
3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista
ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia;
4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat toimintansa, jonka piirissä vakuutetut
henkilöt toimivat
5) jos säännöissä erikseen niin määrätään
6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

51§

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka
selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja.

Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.